Uusi näkökulma toimitusketjuihin
Maailmantalous on taas piristymässä. Kysynnän jyrkän nousun on kuitenkin selviydyttävä yhä jatkuvasta pandemiasta ja pahenevasta materiaalipulasta. Tämä on historiallinen haaste ja todellinen testi toimitusketjuille ja maailmanlaajuisille verkostoille. Globalisaatiosta täysin luopuminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto.
Se on vähän kuin hampaiden harjaaminen aamulla – sitä ei tarvitse juurikaan ajatella, vaan liikkeet tapahtuvat itsestään. Voimakkaasti globalisoituneen taloutemme toimitusketjut toimivat samalla tavalla. Kun tuotanto on kysyntäkeskeistä ja ihanteellisessa tapauksessa oikea-aikaista ja kun tuotteet ja välituotteet on kuljetettava asiakkaille, globaalit logistiikkaverkostot toimittavat palveluitaan luottamalla edistykselliseen, täysin digitaaliseen toimitusketjun hallintaan. Lisäksi verkostot käyttävät ihmisiä, jotka ovat tottuneet siirtämään monenlaisia tavaroita paikasta A paikkaan B. ”Normaalina” aikana tämä sujuisi kuin tanssi: yritykset toimisivat omien valvontamekanismiensa ja asiakkaidensa odotusten mukaisesti. Kaikki olisi yhtä sujuvaa kuin aamutoimet.
Mutta pandemia on poistanut monia varmuustekijöitä. Globaalit toimitusketjut kohtaavat häiriöitä toisensa jälkeen monista erilaisista syistä. Jättimäinen Ever Given -konttilaiva juuttui matalikolle Suezin kanavassa ja aiheutti satojen rahtilaivojen ruuhkan yhdessä maailman tärkeimmistä kuljetusreiteistä. Kansainväliset satamat Kiinassa ja Etelä-Amerikassa joutuvat pienentämään kapasiteettiaan koronaviruksen ja lakkojen vuoksi. Sri Lankan myrskyt ja Australian suljetut satamat ovat ajaneet maailmanlaajuisia toimitusketjuja ahdinkoon Aasian ja Tyynenmeren alueella. Yhdysvalloissa kulutustavaroiden tukahdutetun kysynnän kasvu yhdessä talouden miljardien dollarien elvytyspaketin kanssa on johtanut ennätyksellisiin tuontimääriin ja jakelussa tarvittavan kuljetuskapasiteetin puutteeseen.
Kaiken lisäksi otsikoissa on nyt sirukriisi. Koronavirus vauhdittaa digitalisaatiota, ja puolijohdevalmistajat paiskivat töitä pysyäkseen mukana. Tällä on valtavia heijastusvaikutuksia. Tuotanto on pysähtynyt keskeisillä teollisuudenaloilla, kuten autoteollisuudessa ja konetekniikassa. Valmistajien on luotettava asiakkaidensa kärsivällisyyteen ja joissakin tapauksissa keskeytettävä tuotantolinjat taas kerran.
Noususuhdanne luo puutteita
Pullonkaulat ja materiaalipula vaivaavat teollisuutta vuonna 2021. Syitä on paljon. Sidosryhmille on kuitenkin ratkaisevan tärkeää tieto siitä, että nämä pullonkaulat eivät ole merkki kriisistä vaan hartaasti odotetusta talouden noususuhdanteesta. Münchenissä sijaitsevan ifo-instituutin ekonomistien mukaan kapasiteetin ja materiaalitilanteen pullonkauloissa ei ole tällä hetkellä mitään epätavallista. Kun talous elpyi vuoden 2011 talous- ja finanssikriisin jälkeen, aineellinen alijäämä oli 19 prosenttia. Nykyisessä koronakriisissä 64 prosentin alijäämä haittaa talouden elpymistä — ekonomistit näkevät tämän selvänä merkkinä siitä, että pandemian vaikutukset tuntuvat vielä pitkään.
”Toinen ongelma ovat osin jyrkästi nousseet ostohinnat”, toteaa Klaus Wohlrabe, ifo Center for Macroeconomics and Surveys. ”Tällä hetkellä valmistajat vastaavat yhä kysyntään valmiiden tuotteiden varastoillaan, mutta nekin ovat nyt selvästi ehtymässä.”
Kaikkien näiden asioiden vuoksi logistiikka-alan yritykset ovat halutumpia kumppaneita ja ratkaisujen tarjoajia kuin koskaan. Talouden elpyminen nykyisissä olosuhteissa ei ole mahdollista ilman niitä. Tarvitaan sellainen vakaa ja tasapainoinen verkosto kuin DACHSERilla on. Se pysyy tehokkaana ja hallinnassa myös pandemian aiheuttamissa rasittavissa olosuhteissa ja voi osoittaa ”systeemisen merkityksensä” joka päivä. DACHSER on valmistautunut noususuhdanteeseen: ”Näemme taloudellisen kohentumisen vaikutukset suoraan DACHSER-verkoston kapasiteetin hyödyntämisessä. Henkilöstömme on tehnyt kovasti työtä ja omistautunut luotettavuuden ja suorituskyvyn säilyttämiseen koko pandemian ajan. Se tuottaa nyt tulosta. DACHSER nähdään vakauttavana tekijänä markkinoilla”, kertoo Burkhard Eling, CEO, DACHSER.
"Henkilöstömme on tehnyt kovasti työtä ja omistautunut luotettavuuden ja suorituskyvyn säilyttämiseen koko pandemian ajan. Se tuottaa nyt tulosta. DACHSER nähdään vakauttavana tekijänä markkinoilla."
Burkhard Eling, CEO, DACHSER
Merikontti on maailmanlaajuisten toimitusketjujen symboli. Merirahdissa nykyinen konttikapasiteetin puute Euroopan satamissa on tuskallisen ilmeinen ja viivästyksistä on tullut normi. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa. ”Nähtäväksi jää, miten pandemiaan liittyvät lähetysongelmat merellä, satamissa ja sisämaassa kehittyvät ja kuinka kauan ruuhkan raivaaminen kestää”, pohtii Edoardo Podestà, COO Air & Sea Logistics, DACHSER. Podestà lisää, että varustamot odottavat täysiä varauksia ainakin vuoden loppuun mennessä lähes kaikilla kauppareiteillä. ”Viime kuukausina koettujen häiriöiden jälkeen kulutustavaroiden kysyntä on erittäin suurta. Sitä vauhdittavat Yhdysvaltojen talouden avustuspaketti ja myös Euroopan talouskasvu”, Edoardo Podestà selvittää. ”Lisäksi huonekalujen sekä rakennus- ja saneerausmateriaalien kysyntä on voimakasta. Autoteollisuus on myös pääsemässä takaisin jaloilleen kuluneiden kahden vuoden aikana kärsittyjen raskaiden takaiskujen jälkeen – ja autonosien kuljetukselle on valtava kysyntä.”
Samaan aikaan merirahdin korkeat hinnat lisäävät lentorahdin kiinnostavuutta. Vaikka lentorahti oli ennen kriisiä noin kaksitoista kertaa kalliimpaa kuin laivarahti, toukokuussa 2021 hinta oli ”vain” kuusinkertainen meriliikenteeseen verrattuna. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla DACHSER toteutti yli 100 tilauskuljetusta, jotka palvelivat säännöllisesti kahtatoista lähtölentoasemaa ja viittätoista vastaanottavaa lentoasemaa.
Kun otetaan huomioon konttilaivojen ja matkustajakoneiden (nk. ”belly freight” -rahdille tarkoitettujen) lastiruumien kapasiteettipula, Eling ei odota merkittävää helpotusta tilanteeseen vuoden 2021 toisella puoliskolla. Tämä tarkoittaa, että rahtihinnat pysyvät korkeina, mikä tulee väistämättä näkymään myös tavaroiden ja logistiikkapalvelujen hintakehityksessä.
Talouden kohenemisen vaikutukset heijastuvat suoraan DACHSER-verkoston ja erityisesti tielogistiikkaverkoston kautta liikkuvan rahdin määrään. ”Maaliikenteen osalta kuormituskyvyn ja kuljettajien tarve on kasvanut voimakkaasti”, kertoo Alexander Tonn, COO Road Logistics, DACHSER. Tonn lisää, että DACHSER on vastannut pullonkauloihin erilaisilla toimenpiteillä, kuten keskittymällä kuljetusten läpinäkyvyyden suunnitteluun ja luomalla erityisen työryhmän, johon kuuluu yrityksen omia huippukoulutuksen saaneita ammattikuljettajia. Euroopan maakuljetustilanne on kuitenkin yhä kireä. ”Seisonta-aika kauttakulkuterminaaleissa on joissakin tapauksissa kasvanut huomattavasti lisääntyneiden kuluttajakauppalähetysten seurauksena. Tämä heikentää tehokkuutta, pidentää ilmoitusprosesseja ja lisää kustannuksia”, Alexander Tonn valottaa. Tonnin huoli on puun nykyinen korkea hinta, jolla on suuri vaikutus kuormalavojen hintaan. Pakkausmateriaalien toimittajat eivät enää pysty toimittamaan tarvittavaa määrää kuormalavoja vaaditulla laadulla.
Elingin mielestä vakaa ja tasapainoinen verkosto on avainasemassa tässä ainutlaatuisessa elpymistilanteessa. ”Kaikilla asiakkaillamme on pandemian vuoksi valtava tuotekertymä käsiteltävänä. Joko he varastoivat tuotteita tulevaa sopivampaa aikaa varten tai pyrkivät tuomaan ne markkinoille erityisillä alennuskampanjoilla. Tämän vuoksi laadun merkitys kasvaa entisestään, jotta logistiikkapalvelujen toimittajat voivat erottua kilpailijoistaan”, Eling selvittää. Oman verkosto-organisaationsa joustavan hallinnan avulla DACHSER auttoi asiakkaita nopeuttamaan tuotteidensa saamista markkinoille ja kehittämään uusia liiketoimintamalleja, joissa on tarvittavat räätälöidyt ratkaisut.
Markkinoiden eristäminen ei ole ratkaisu
Liiketoimintamallien muuttuessa herää usein kysymys, pitäisikö myös globalisaatiota hillitä ja markkinat eristää ulkoisilta riskeiltä. Ifo-instituutin ekonomistit ovat vastustaneet tuotannon yleistä palauttamista Saksaan ja hallituksen puuttumista toimitusketjuihin. ”Toimitusketjujen yleinen palautus aiheuttaisi valtavia tulonmenetyksiä”, varoittaa professori Lisandra Flach, Director of the ifo Center for International Economics. Sen sijaan talouden hankintalähteiden pitäisi muuttua kansainvälisesti monimuotoisemmiksi. Vapaakauppasopimukset voisivat pienentää kaupan alan kustannuksia ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä valtioista. Tämä edellyttää syvempiä Euroopan unionin sisämarkkinoita ja vahvempaa Maailman kauppajärjestöä.
”Olemme myös huomanneet, että monet asiakkaamme kääntävät huomionsa toimitusketjujensa tulevaan kokoonpanoon", Eling sanoo. ”Monet asiakkaat tarkastelevat erityisesti toimitusketjujensa turvallisuutta ja sietokykyä ja tutkivat joustavampia kuljetusvaihtoehtoja.” Samalla Eling luottaa siihen, että maailmanlaajuiset toimitusketjut ovat olemassa jatkossakin. ”Asiakkaamme eivät halua uudistaa toimitusketjujaan kokonaan saati kääntää selkäänsä globalisaatiolle.” Eling lisää, että täydellinen kansallistaminen olisi myös ”alioptimaalista ja riskialtista". Sen sijaan hänen mielestään ”alueellisten ja globaalien tuotantorakenteiden järkevä yhdistelmä” on parempi tapa valmistautua tuleviin kriiseihin. Varastointia laajennetaan myös alueellisesti suojaamaan paremmin toimitusketjun häiriöiltä.
Elingin mukaan tämä selittää sen, miksi enemmän kuin koskaan halutaan joustavarakenteisia logistiikkaverkostoja. Tarvitaan verkostoja, jotka pystyvät yhdistämään eri rahdinkuljettajat parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan tarpeita varten. Eling toteaa, että DACHSER on koko pandemian ajan osoittanut olevansa logistiikkapalvelujen toimittaja, joka on yhdessä verkostonsa ihmisten kanssa ihanteellisessa asemassa tulevaisuuden toimitusketjujen kannalta.
Mihin maailmantalous ja sen toimitusketjut ovat menossa? Haastattelussa professori Aseem Kinra, Bremenin yliopiston globaalien toimitusketjujen hallinnan professuurin johtaja.
