Pitkäaikaisten kumppanuuksien tarve
Mihin maailmantalous ja sen toimitusketjut ovat menossa? Haastattelussa professori Aseem Kinra, Bremenin yliopiston globaalien toimitusketjujen hallinnan professuurin johtaja.
Professori Kinra, maailma on ollut kuin tulisilla hiilillä koronapandemian vuoksi jo yli vuoden ajan. Missä määrin tämä on vaikuttanut globaaleihin toimitusketjuihin?
Professori Kinra: Virus on haitannut vakavasti maailmantaloutta ja globaaleja toimitusketjuja. Samalla se on osoittanut järjestelmiemme haavoittuvuuden pandemian, tulivuorenpurkauksen, maanjäristyksen tai äärimmäisten sääolojen kaltaisissa tapahtumissa, joita esiintyy entistä useammin. Kaikki liittyy kaikkeen muuhun monimutkaisessa, yhteen kietoutuneessa maailmantaloudessa.
Kasvava globalisaatio oli aiheuttanut logistiikkamarkkinoiden ylikuumenemisen ja kapasiteettipulan uhan jo ennen pandemian puhkeamista. Mitä tämä merkitsee elpymässä olevalle maailmantaloudelle?
Kapasiteettipula oli todellakin kiireellinen huolenaihe jo ennen koronaa. Luotettavuus ja täsmällisyys ei ole ollut viime vuosina kovin esimerkillistä globaaleilla merirahtireiteillä. Ongelmia syntyy, jos sattuu tällainen pysyvä, paineita luova tilanne, joka aiheuttaa tärkeimpien laivaliikenneväylien tukoksia sekä kulutustavaroiden ja teollisuuden välituotteiden huimaa kysyntää – eikä vain ennakoimattoman kustannusten nousun vuoksi.
Mitä asialle voidaan tehdä?
Sidosryhmien osalta mieleen tulee heti kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen keino on yleisen kapasiteetin lisääminen koko järjestelmässä. Tämä toimii kuitenkin vain infrastruktuurin salliessa sen. Pidemmällä aikavälillä voidaan kehittää myös uusia reittejä ja uutta kuljetusteknologiaa. Toinen vaihtoehto on elintärkeiden kuljetusten tarpeen vähentäminen esimerkiksi toistamalla rakennussuunnitelmia ja valmistamalla tuotteita paikallisesti. Tämä avaisi myös mahdollisuuksia täyttää säädetyt ilmastonsuojelutavoitteet.
Aseem Kinra, Bremenin yliopiston globaalien toimitusketjujen hallinnan professuurin johtaja.
Tämä kaikki kuulostaa melko kaukaiselta. Mikä olisi tehokas tapa torjua kapasiteettipulaa juuri nyt?
Mielestäni pitkäaikaisten kumppanuuksien luominen logistiikkapalvelujen toimittajien kanssa on tehokas keino saavuttaa järjestelmällisesti ja luotettavasti pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Tällaiset kumppanuudet antaisivat myös osallisille mahdollisuuden irtautua vaikeista ajoista yhdessä. Minulle tulevaisuuteen katsova riskienhallintaratkaisu on parhaimmillaan strategioiden yhdistelmä, joka toimii virtaviivaisen ja samalla joustavan toimitusketjun ympärillä. Suuret logistiikkapalvelujen toimittajat, kuten DACHSER, ovat jo edistyneet paljon näissä asioissa verkostojensa ja IT-järjestelmiensä ansiosta. Jos samanlainen ajattelutapa löytyy asiakkaiden keskuudesta, nämä yritykset voivat saavuttaa yhdessä mitä tahansa. Molemmat osapuolet hyötyisivät siitä.
Globalisaatiosta luopuminen on yksi mahdollinen reaktio pandemiaan ja kiristyviin kauppaa koskeviin erimielisyyksiin. Mitä ajattelet tästä?
Valmistustoiminnan palauttaminen alkuperämaahan tai ulkoistaminen lähialueille on noussut esiin kerta toisensa jälkeen aiemmissa kriiseissä, kuten vuosien 2007–2008 talous- ja finanssikriisissä. Mutta tutkimusten mukaan tällaista ei ole koskaan varsinaisesti tapahtunut. Viime kädessä suuret globaalit yritykset perustavat päätöksensä muuhunkin kuin kustannuksiin. Eurooppalaisella OEM-autonvalmistajalla voi olla tuotantolaitoksia Kiinassa. Tämä johtuu osittain siitä, että yhtiö voi olla lähempänä ydinmarkkinoitaan. Lisäksi yhtiö ottaa huomioon myyntimahdollisuudet kasvualueilla, kuten Intiassa, Kiinassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella. Lähialueille ulkoistamisessa ei tässä tapauksessa ole kyse maantieteestä vaan asiakaskeskeisyydestä. Toisin sanoen globalisaatiolle ei ole loppua näkyvissä. Asia on pikemminkin päinvastoin. Voimme kuitenkin odottaa uutta laatua maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin.
Mitä tulevaisuuteen liittyviä odotuksia teillä on globaalien toimitusketjujen ja logistiikkapalvelujen toimittajien osalta?
On jo selvää, että korona muuttaa kuluttajien käyttäytymistä. Tämän mittakaavan häiriöihin liittyy aina heijastusvaikutuksia, joiden vuoksi tarvitaan uusia kokonaisvaltaisia toimintatapoja. Logistiikassa tämä on mahdollista digitaalisen osaamisen, kestävien verkostojen sekä luotettavan ja pitkäaikaisen yhteistyön kautta.
Professori Aseem Kinra johtaa Bremenin yliopiston globaalien toimitusketjujen hallinnan professuuria. Kinran tieteellinen tutkimus keskittyy globaaleihin toimitusketjuihin, kansainväliseen liikenteeseen ja logistiikkaan, logistiikan suorituskykyyn ja tavaroiden jakeluun. Aseem Kinra on maailman liikennetutkimuskonferenssin erikoisryhmän E1 perustajajäsen.
