Muutoksen aika: kuusi väittämää muuttuvista toimitusketjuista

Vuosi 2022 löi leimansa historiankirjoihin jo ennen päättymistään. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan lisäksi vuoteen on kuulunut konttiliikenneruuhkia ja tiukkoja koronavirussulkuja Kiinassa. Ne ovat haitanneet toimitusketjuja ja aiheuttaneet toimitushäiriöitä. Olemme nähneet Euroopan polttoaine- ja energiakustannusten nousevan pilviin ja uusien taloudellisten ryhmittymien muodostuvan ilman mitään viitteitä siitä, miten tämä vaikuttaa maailmankauppaan ja työnjakoon perustuvan maailmantalouden sisäiseen toimintaan. Kaiken kukkuraksi tunnemme nyt ilmastonmuutoksen vaikutukset äärimmäisinä sääilmiöinä, jotka vaativat keskipitkän ja pitkän aikavälin sääntelyratkaisuja osana politiikan polttavimpia kysymyksiä. Ei tarvita selvänäkijän kykyjä sen ennustamiseksi, että monien tuhoisien tapahtumien ja kehityskulkujen myötä vuosi 2022 tulee jäämään aikakirjoihin muuttuvien aikojen symbolina, joka jättää syvän jäljen myös logistiikan tapaan nähdä itsensä. Pitkäaikaiset asiakas- ja toimittajasuhteet alkavat haarautua uusiin suuntiin.

Tuleeko geopolitiikasta suunnannäyttäjä toimitusketjujen hallinnassa? DACHSERin CEO Burkhard Eling tiivisti asian hyvin puhuessaan viimeisimmässä BVL:n kansainvälisessä toimitusketjukonferenssissa Berliinissä: ”Asiakkaillamme on valtava paine muuttaa hankintarakenteitaan. Tähän kuuluu asiakkaiden alueellinen uudelleensijoittuminen ja varastoinnin parempi hyödyntäminen.” Samalla tämä tarkoittaa, että ”jos logistiikka-alan on käsiteltävä monimutkaisempia asioita, se tulee näkymään veloitusten suuruudessa ja siinä, millaisia palveluja tarjotaan”, Eling sanoo. Hän lisää, että on aika miettiä uudelleen täsmätoimitusten käsitteitä ja että tärkeintä on toimitusvarmuuden takaaminen.                     

Eling ei kuitenkaan usko, että tämä merkitsee globalisaation loppua: ”Hankinta tapahtuu aina globaalissa mittakaavassa, mutta olosuhteet ovat muuttuneet paljon monimutkaisemmiksi ja sekavammiksi.” Eling uskoo, että DACHSER, kuten suurin osa asiakkaista, kohdistaa jatkossakin liiketoimintansa selkeästi maailmanlaajuiseen kauppaan ja globaaleihin toimitusketjuihin.

Tällainen logistiikan ja toimitusketjujen hallinnan uudelleenarviointi herättää kysymyksen siitä, mitkä olosuhteet määrittelevät näitä muuttuvia aikoja ja miten logistiikkapalvelujen toimittajat ja heidän asiakkaansa voivat muokata tätä siirtymää. Brittiläinen taloustieteilijä John Maynard Keynes (1883–1946) on sanonut näin: ”Uusien ideoiden kehittäminen ei ole läheskään niin vaikeaa kuin entisten hylkääminen.” Toisin sanoen kaupan ja talouden mahdollinen merkittävä muutos tarkoittaa myös uuden ajatusmallin ja uuden käsityksen luomista arvoketjuista, tuotanto-olosuhteista ja toimitussuhteista. DACHSER on tiivistänyt tämän kuuteen väittämään. Ne muokkaavat rakentavalla tavalla muutosta, joka opastaa logistiikkaa tulevaisuuteen. 

Kuusi väittämää muuttuvista toimitusketjuista

• 1. Talousryhmittymien perustaminen muuttaa maailmankauppaa.

Monet valmistusyritykset ovat huolissaan Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä teknologia- ja kauppakiistasta, jonka vuoksi näiden maiden hallitsemat kauppa-alueet erkanevat yhä enemmän toisistaan. Tähän liittyy tuonti- ja vientikieltoja esimerkiksi tietokonesiruille, verkkolaitteille ja perusmateriaaleille, kuten harvinaisille maametalleille ja tietyille kemikaaleille. Lisäksi voimassa on kaupallisten ohjelmistojen käyttökieltoja ja tiedonsiirron rajoituksia. Tässä tilanteessa riippuvuutta yksittäisistä maista ja alueista pidetään yhä riskialttiimpana. Samaan aikaan Aasiassa on talouksia – etenkin Kiina ja lisäksi Indonesia, Malesia, Vietnam ja muita Indopasifisen merialueen maita – jotka ovat ja tulevat olemaan keskeisiä tuotanto- ja markkina-alueita valmistusyrityksille ja siten myös logistiikalle.      

Tämä pakottaa päättäjät tunnustamaan yhden logistiikan erityisominaisuuden: ”Logistiikka on verkostojen luomisen ja järjestämisen taidetta”, Eling toteaa. ”Älykäs verkoston hallinta yhdistettynä hyvään läpinäkyvyyteen ja joustavuuteen koko toimitusketjussa voi tehdä logistiikasta keskeisen tekijän terveessä globaalissa kilpailussa, mikä puolestaan edistää omaehtoista kasvua kaikilla maailman alueilla. Tämä hyödyttää monia DACHSERin asiakkaita, jotka toimivat markkinoilla eri puolilla maailmaa.”

• 2. Työnjako ja globalisaatio säilyvät.

”Globaalien talousvirtojen hylkäämisen sijasta yritysten on tehokkaampaa suojautua riskeiltä monipuolistumisen kautta”, sanoo Marcel Fratzscher, Humboldt-Universität zu Berlinin makrotalouden professori ja Saksan taloustutkimusinstituutin (DIW Berlin) puheenjohtaja. ”On liian vaarallista laittaa kaikki munat yhteen koriin – tai luottaa yhteen sijaintiin.” Näin yritykselle jää varasuunnitelma, jos asiat menevät pieleen.                

Fratzscher kuitenkin toteaa, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa tuotannon siirtäminen takaisin tai lähelle olisi liian kallista: ”Jos lääkkeen valmistus maksaa Vietnamissa 3 euroa tunnissa, se maksaisi Berliinissä kutakuinkin 30 euroa. Kukapa sellaisen voisi ja haluaisi maksaa? Lisäksi Berliinissä ja muualla Saksassa ei ole tarvittavaa työvoimaa. Globaaleille tavaravirroille ei siis todellakaan ole vaihtoehtoa.”                     

Tarkoittaako tämä, että kaikki pysyy olennaisesti ennallaan? Tuskin. On käymässä ilmeiseksi, että nykyiset kriisit kirjoittavat globalisaation ja työnjaon sääntökirjaa uudelleen: esimerkiksi yksi tapa uudistaa toimitusketjuja on siirtyminen kohti kaksoishankintaa. Tämä tarkoittaa laajemman toimittajapohjan perustamista useisiin maihin ja etenkin useille alueille ympäri maailmaa. Yritykset panostavat myös voimakkaammin vertikaaliseen integraatioon – yritykset tuottavat lisäarvoa enemmän itse eivätkä osta sitä. Lisäksi monet yritykset laajentavat varastotilaansa huomattavasti. ”Viimeisten kymmenen vuoden aikana DACHSERin varastotilavuus on käytännössä kaksinkertaistunut”, Eling sanoo. Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla kokonaiskapasiteetti kasvoi noin 90 000 lavatilalla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Lisäyksen myötä kapasiteettia on noin 2,5 miljoonaa lavatilaa.                    

”Toimitusketjuja supistettiin pitkään tehokkuuden maksimoimiseksi, ja rakenteet pidettiin mahdollisimman yksinkertaisina. Nyt kun niistä on tulossa taas monimutkaisempia, niitä on vaikeampi hallita”, Eling toteaa. ”Tämä vaikuttaa DACHSERin ydinosaamiseen. Toteutamme konsultointiprojekteja yhdessä asiakkaiden kanssa ja analysoimme huolellisesti globaaleja toimitusketjuja tarkoituksena optimoida ne. Nämä hankkeet tuottavat räätälöityjä ratkaisuja, jotka perustuvat logistiikkaprosessien päästä päähän -hallintaan ja edistykselliseen digitalisaatioon, toimitusketjun näkyvyyden optimoimiseksi.”

• 3. Geopoliittiset muutokset edellyttävät selkeitä strategioita häiriönsietokykyisten logistiikkaverkostojen luomiseksi.

Ensisijaisena tavoitteena on aina toimitusketjun häiriönsietokyvyn optimointi kokonaisvaltaisella lähestymistavalla. Tämä on erittäin tärkeää, koska logistiikkajärjestelmät ovat jo jonkin aikaa ”ylikuumentuneet” yhä monimutkaisempien, maailmanlaajuisesti toisiinsa kietoutuneiden toimitussuhteiden ja kuljetuskapasiteetin äärimmilleen viemisen vuoksi. Viime vuosina toimitusketjujen häiriöiden riski on kasvanut huomattavasti. Tämä pakottaa yrityksiä ottamaan huomioon geopoliittisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä ja kehitysaskeleita aiempaa enemmän toimenpiteiden ja kustannusten laskennassa.                   

Poliittisten päättäjien on toimittava välittömästi kriisin kohdatessa – myös yritysten ja niiden logistiikkakumppaneiden on reagoitava häiriöihin samalla tavalla eli mahdollisimman nopeasti. Poliitikot keskustelevat parhaillaan friendshoring-menetelmästä, jossa länsimaiset teollisuusmaat siirtävät suuremman osan toimitusketjuistaan poliittisesti ystävällisiin talouksiin tärkeiden raaka-aineiden ja muiden tuotteiden saatavuuden varmistamiseksi. Tämä lähestymistapa ei kuitenkaan ole toteutettavissa lyhyellä aikavälillä, eikä se ole myöskään kovin käytännöllinen. Sen sijaan DACHSER kannattaa kattavia globaaleja logistiikkakonsepteja, jotka on luotu tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Ne perustuvat häiriönsietokykyisten verkostojen johdonmukaiseen perustamiseen ja laajentamiseen – yhtenäisillä prosesseilla, älykkäillä IT-järjestelmillä ja työntekijöiden asiantuntemuksella. Tällä menetelmällä muutoksen suunta on aina selkeä: ”Lisäämällä globaalien toimitusketjujen häiriönsietokykyä täytämme asiakkaidemme ykkösvaatimuksen”, Eling toteaa.

• 4. Toimitusketjun häiriönsietokyvyllä on sekä strategisia että operatiivisia ulottuvuuksia.

”Toimitusketjut eivät palaa sellaisiksi, millaisia ne olivat ennen nykyistä häiriötä”, sanoo professori Thomas Wimmer, BVL:n johtokunnan puheenjohtaja ja Bremenin yliopiston soveltavan hankinnan, tuotannon ja sopimuslogistiikan luennoitsija. ”Kun olemme selvinneet nykyisistä kriiseistä, kohtaamme muita kriisejä, jotka asettavat uusia haasteita. Häiriönsietokykyiset toimitusketjut edellyttävät monien prosessien radikaalia uudelleenarviointia – eikä vähiten painopisteen siirtämistä pois kustannuksista kohti uusia luotettavuuden ja kestävän kehityksen prioriteetteja.                    

Prosessien suuntaaminen pelkkään toimintaan ei kuitenkaan riitä. Kestävien toimitusketjujen suunnittelussa on todella tärkeää olla vuorovaikutuksessa muiden strategisten tekijöiden kanssa ja ottaa huomioon myös geopoliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset. ”Asiakkaamme tunnistavat luotettavien logistiikkaratkaisujen arvon ja asettavat nykyään luotettavuuden tärkeimmäksi asiaksi”, Eling kertoo. Hän lisää, että tulevaisuudessa oikeiden tuottajamaiden ja toimittajien sijainnin valinnalla on suuri merkitys toimitusketjujen häiriönsietokyvylle. ”Asiakkaamme voivat hyödyntää kokemustamme ja verkostoamme toimitusketjujensa mukauttamiseksi sekä toiminnallisesti että strategisesti muuttuviin olosuhteisiin”, Eling selvittää.

• 5. Energiasta, tilasta ja henkilöstöstä on tulossa ratkaisevia tekijöitä sijoittumisen kannalta.

Resurssien niukkuus vaikuttaa yhä enemmän siihen, miten yritykset valitsevat toimipaikkansa eri puolilla maailmaa – siten se vaikuttaa myös toimitusketjuihin. Tilaa on nykyään vähän, ja se on kallista etenkin varastoinnissa. Lisäksi polttoaineiden ja energian hintojen jyrkkä nousu aiheuttaa ongelmia monille yrityksille. Dieselin, AdBluen, sähkön ja kaasun korkeat kustannukset rasittavat koko logistiikkasektoria.

Toinen yhä tärkeämpi asia DACHSERin asiakkaille on ilmastoteko. Kaikkien lyhyen aikavälin häiriöiden lisäksi ilmastonmuutoksella on merkittävä vaikutus maailmankauppaan tulevina vuosikymmeninä. Monet yritykset ottavat kestävyyden huomioon jo alihankkijoiden ja toimittajien valinnassa ja ostopäätösten tekemisessä. Yrityksillä on myös kasvava paine ilmoittaa hiilijalanjälkensä.                    

Sen vuoksi DACHSER edistää aktiivisesti uusiutuviin energialähteisiin liittyviä tutkimuksia ja innovaatioita. Yhtiö nelinkertaistaa aurinkosähkökapasiteetin tiloissaan vuoteen 2025 mennessä ja suorittaa käytännön testejä sähkö- ja vetykäyttöisille ajoneuvoille. Vuoden 2022 alussa DACHSER vaihtoi myös kaikki toimipaikkansa eri puolilla maailmaa 100-prosenttisesti vihreään sähköön.            

Teollisuusmaiden rajallisista henkilöresursseista käydään nykyään taistelua kaikilla aloilla. Väestörakenteen muutoksen aikana tätä taistelua ei voiteta pelkästään rekrytoinnilla. Sen vuoksi DACHSER panostaakin koulutukseen, kiinnostaviin palkitsemis- ja työskentelymalleihin, uusimman teknologian tarjoamiseen työntekijöille ja ammatillisiin kehitysmahdollisuuksiin.

• 6. Arvoilla on strateginen merkitys epävarmassa maailmassa.

”Kestävä, arvokeskeinen toiminta ja vastuullinen käyttäytyminen tulevia sukupolvia kohtaan on jo olennainen osa yrityspolitiikkaa sekä DACHSERilla että monilla asiakkaillamme”, Eling kertoo. ”Kyse on elävästä arvokehyksestä – kompassista, joka opastaa yritystä erityisesti kriisin ja vastakkainasettelun aikoina.” Hän lisää, että tämä elävien arvojen periaate auttaa yhä enemmän yrityksiä valitsemaan, minne päin maailmaa se perustaa toimipaikkoja. Lisäksi se näkyy viime kädessä yrityksen vastuussa työntekijöitä kohtaan. ”DACHSERilla arvokehyksellä on keskeinen tehtävä: olemme aktiivisia kaikilla tärkeimmillä talousalueilla, mutta keskisuurena perheyrityksenä meidän ei tarvitse olla kaikkialla. Aina kun harkitsemme uudelle markkina-alueelle laajentamista, mietimme hyvin huolellisesti, onko se yritysarvojemme ja tiukkojen käytännesääntöjemme mukaista.”                

”Logistiikka on ihmisten liiketoimintaa – erityisesti kriisiaikoina”, DACHSERin CEO jatkaa. ”Ihmisoikeuksista, terveellisistä ja oikeudenmukaisista työoloista ja selkeästä sääntöjen noudattamisesta ei neuvotella.” Se on myös yhä tärkeämpää kestävyyteen pyrkiville asiakkaille.