Lohkoketju – katsaus tulevaisuuden teknologioihin
Mikä lohkoketju tarkalleen ottaen on? Miksi se ei ole vielä tehnyt läpimurtoa logistiikka-alalla? Entä miten sen innovatiivista potentiaalia voidaan hyödyntää oikeiden ekosysteemien avulla?
Lohkoketju on ollut yksi viime vuosien tärkeimmistä seuraavan sukupolven teknologioista, mutta nyt sen hohto näyttää himmenneen. Johtuuko tämä yksinkertaisesti pettymyksestä niiden keskuudessa, jotka ovat spekuloineet kryptovaluutta Bitcoinilla? Ehkä. Mutta maailmalla tunnettu digitaalinen valuutta on vain yksi käyttötapaus tästä yhä merkittävästä teknologiasta.
Lohkoketju on erityinen hajautetun tilikirjateknologian (DLT) muoto. Tämä yleinen termi kuvaa erilaisia tietokantarakenteiden muotoja, joilla ei ole keskitettyä hallintoa. Lohkoketjun ja Bitcoinin keksi muuan Satoshi Nakamoto, joka julkaisi kuuluisan Bitcoin-raportin marraskuussa 2008. Nimi on kuitenkin vain salanimi. Satoshi Nakamoton takana oleva henkilö tai henkilöryhmä on toistaiseksi pysynyt arvoituksena.
Lohkoketju on IT-käsite, joka varmistaa luotettavan tietojen, tapahtumien ja arvojen vaihdon. Teknologia perustuu hajautustoimintoihin, jotka toimivat salausmenetelmänä, sekä hajautettuihin validointi- ja tallennussolmuihin. Tämän vuoksi tietoja jaetaan tarpeettomasti ja monia kopioita tiedoista tallennetaan eri paikkoihin lohkoketjuverkoston osallistujien kesken ilman, että tietoja tarvitsee tallentaa keskitetysti. Lohkoketju-nimitys tulee teknologian taustalla olevasta tietolohkojen rakenteesta, jossa tietolohkot on ketjutettu yhteen salausmekanismien avulla.
Hajautusmenettelyn ansiosta tietolohkoja ei voi muodostamisensa jälkeen muuttaa ilman, että kaikki lohkoketjuun osallistuvat osapuolet huomaavat tämän välittömästi. Tietoketjua voidaan myös kuvata sarjaksi tapahtumadokumentaatiota, joka on sidottu kronologisesti yhteen. Tiedot tallennetaan redundantisti mahdollisimman moniin lohkoketjun solmuihin, jotka kaikki on yhdistetty internetin kautta. Nämä solmut luovat, tallentavat ja vahvistavat lohkoketjun lohkoja. Erilaiset varmistusmenetelmät (kuten lohkoketjun solmujen enemmistön yksimielisyys) määräävät, voidaanko lohkoketjuun kirjoittaa uusi tietolohko. Tämä ekosysteemi ei vaadi keskustietokantaa tai keskitettyä hallintoa.
Lohkoketjuteknologiat perustuvat houkuttelevan yksinkertaiseen konseptiin. Mutta Bitcoinin, Ethereum-alustan ja joidenkin muiden pienempien ratkaisujen lisäksi rahoitussektorin ulkopuolella ei ole toistaiseksi syntynyt todella suuria lohkoketjupohjaisia innovaatioita – ei myöskään logistiikassa. Mistä se johtuu? Ehkä siitä, että jopa hajautetusta lohkoketjurakenteestaan huolimatta tällaiset ratkaisut tarvitsevat monissa tapauksissa keskitetyn ajurin ja koordinaattorin – ei teknisestä vaan organisatorisesta näkökulmasta. Ehkä myös siitä, että tehtävään sopivaa henkilöä on vaikea löytää, koska hänen on oltava neutraali ja omaa etua tavoittelematon, jotta lohkoketjuekosysteemin osallistujat eivät pelästyisi.
Logistiikan mahdollisuudet
Näistä vielä ratkaisemattomista perusongelmista huolimatta hajautetuille tilikirjateknologioille on olemassa useita mielenkiintoisia mahdollisia käyttösovelluksia – erityisesti tällä hetkellä usein vielä paperimuodossa oleville asiakirjoille, jotka sisältävät kuljetettaviin tavaroihin liittyviä arkaluonteisia tietoja tai jopa (omistus)vaatimuksia. Logistiikan digitalisoinnille olisi suuri edistysaskel, jos tällaisia asiakirjoja hallinnoitaisiin itsenäisesti ja niillä olisi kolmansien osapuolien toimista riippumaton jäljitettävä historia. Tämä voisi hyvinkin toteutua esimerkiksi vaarallisten aineiden saateasiakirjojen osalta.
Tavoitteena olisi digitalisoida yritysten välinen tiedonvaihto vaarallisiin aineisiin liittyvien sidosryhmien välillä. Yksi väline tämän tekemiseen on lohkoketjuun perustuva sähköinen kuljetusasiakirja, jota päivitetään ja dokumentoidaan vaiheittain jokaisen lastauksen ja purkamisen aikana vuorovaikutuksessa lohkoketjun kanssa. Tämä on tällä hetkellä intensiivisen tutkimuksen kohteena. DACHSER tukee myös erilaisia toimintoja yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa, erityisesti parhaillaan perustettavan Euroopan lohkoketjuinstituutin (the European Blockchain Institute) ja Fraunhofer IML:n kanssa. Yhdessä nämä kolme organisaatiota tutkivat tällaisten käyttötapausten toteutettavuutta ja luovat prototyyppejä.
Mahdollisimman monien soveltuvien oikeudellisten näkökohtien löytämiseksi teollisuuden ja tiedemaailman on ensin osoitettava ajatuksen toteutettavuus ja tunnistettava tarvittavat muutokset. Lisäksi sen välttämiseksi, että yksittäiset yritykset tämän jälkeen loisivat erillisiä ratkaisuja, olisi sovittava yhteinen lähestymistapa, johon osallistuisi useita yrityksiä ja toimialajärjestöjä sekä poliittisia päättäjiä, viranomaisia ja turvallisuuskeskeisiä organisaatioita, kuten poliisi ja palokunta. Ajateltaessa pidemmälle tulevaisuuteen poliisi ja palokunta hyötyvät myös lohkoketjuun perustuvasta vaarallisten aineiden ekosysteemistä. Vaaratilanteen ilmetessä poliisi ja palokunta pääsisivät nopeasti ja helposti käsiksi vaarallisten aineiden kuljetuksia koskeviin keskeisiin tietoihin sekä ajantasaisiin tilannetietoihin kuljetetuista lähetyksistä. Näiden tietojen avulla ne voisivat sen jälkeen aloittaa vielä kohdennetummat toimet tietäessään, mitkä vaaralliset aineet olivat edelleen ajoneuvossa ja mitkä oli jo purettu. Tämän pitäisi lisätä kuljetusketjun turvallisuutta entisestään.
Lohkoketjua voidaan soveltaa myös tulliasiakirjoihin tai lähetysluetteloihin. Merirahdissa lohkoketjupohjaiset konossementit voisivat tarjota läpinäkyvän ja peukaloimattoman tapahtumahistorian ekosysteemissä oleville toimijoille, mikä mahdollistaisi fyysisten kohteiden (lähetysten) liitettävyyden lisäksi myös arvojen ja alkuperäisten asiakirjojen siirtämisen.
Toimialan ja yrityksen näkökulmasta tärkeintä on ratkaista hallinnollinen ongelma. Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti yritysten välisiä päätöksenteko-oikeuksia ja vastuita, joilla on merkittävä vaikutus lohkoketjupohjaiseen ekosysteemiin osallistumiseen liittyviin kannustimiin. Parhaan etenemistavan määrittämiseksi ja tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan lisää työtä. Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla itsenäinen ja neutraali oikeussubjekti, joka isännöi sekä liike-elämän että sääntelyalan toimijoista koostuvaa ekosysteemiä.
Lohkoketjuteknologia on yhä merkityksellinen tulevaisuuden teknologia logistiikan digitalisoinnissa. Sitä ei kuitenkaan pitäisi toteuttaa itsetarkoituksena. Valitettavasti monet toimijat unohtavat tämän aina, kun uusi projekti käynnistetään. Lohkoketjuun perustuvan innovaation on loppujen lopuksi tuotettava merkittävää lisäarvoa olemassa oleville ratkaisuille. Tärkeää on myös se, että tuntemattoman lohkoketjupohjaisen yritysekosysteemin aiheuttamia haasteita ei jätetä huomiotta. Loppujen lopuksi lohkoketju ei ole vain teknologia – se on uusi tapa tehdä yhteistyötä toimitusketjussa. Tämä on lisäksi opittava, testattava ja osoitettava käytännössä.